Kunhan vain tietäisi mitä tehdä. Aamupäivä meni siivotessa ja tiskatessa. Sekä parvekekukkia hoidellessa. Omalta pihalta toin tänne uuden asunnon parvekkeelle punaista maksaruohoa ja se on kukkinut ahkerasti. Pojalta saatu atsaleakin tuli tänne isossa ruukussa ja on kauniin vihreä. En tiedä kuinka onnistun kasvit säilyttämään talven yli parvekkeella.

Onnekseni parvekkeella on lasitus. Nyt on aurinkoista ja ikkunat kiinni ja lämpöä piisaa yli 30astetta. Melkein tuntuu, että voisin olla omassa viherhuoneessani. Sitä on ikävä, mutta olen päättänyt opetella pitämään parvekkeesta. Muuttaessani annoin suuren osan kasveistani pois ja lähinnä kaktukset saivat paikan tilanpuutteen vuoksi täältä. Saniaisenkin otin, vaikka se vie kovasti tilaa, mutta oli niin komea etten raaskinut luopua siitä. Samoin iso rönsylilja ja muratti ovat löytäneet paikkansa.

Eilen illalla pistin kaksi pienempää lehtikaktusta parvekkeelle. Ajattelin saada ne kukkaan joulun tienoilla. Sisällä on liian lämmin jotta ne kukkisivat muuten. Toivottavasti pakkanen ei niitä syö. Olisi mukavaa saada ne kukkaan. Hamittaa, etten tajunnut pitää kasveja parvekkeella silloin kun muutettiin, mutta oli kiire saada paikat jotenkuten kuntoon. Ei siinä ennättänyt pahemmin kaktusten kukittamista ajatella.

Otin sisälle yhden pussin multaa lämpenemään. Täytyy pistää Joulutähdelle uutta voimaa. Senkään kukittamisesta en ole oikein varma tämän huoneiston lämmön suhteen. Viherhuoneessa kun lämpö oli aina sopivan viileä öisin. kaikki kasvoi kuin itsestään. Kerrostalossa vaaditaankin sitten vähän huolenpitoakin. Aiemmin Joulutähtikin alkoi automaattisesti tehdä punaisia lehtiä, kun valo väheni ja se jäi muiden kasvien suojaan. Nyt on pakko kokeilla mustan muovin alla kukittamista. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulee tapahtumaan.