Sellaista on ollut koko päivän. Jo päivällä oli niin hämärää, että oli pakko pitää valoja päällä. Alkaa siis jo olla syksy edessä. Pian on mentävä valaisinostoksille. Pari kattolamppua vielä olisi ostettava ja ehkäpä muutama pienempi valaisin lipaston päälle ja olohuoneen ikkunan eteen.

Päivä on mennyt vain haahuillessa ja aikaa kuluttaessani. Järjestelin kaappeja ja etsin paikkoja sisustusesineille. Sain Tiffany lasiesineet ikkunoihin ja käsityönurkkani kuntoon. Löysin myös kivan pikkuisen ristipistotyön, jota en edes muistanut minulla olevan. Kaunis kettu lumisessa maisemassa. Jossain vaiheessa pitää ottaa työ teon alle.

Mietiskelin ja pähkäilin uuden lasityön aloitusta, mutta aivoni lyövät tyhjää, kun mietin mallia. Tykkään graafisista aiheista, mutta nyt tekisi mieli tehdä jotain muuta. Olisiko jo kynttilä aika? Saisin uuden joulutyön alulle. Valkoista lasia on ja kynttilän liekkiinkin taitaa jotain keltaista ja oranssia lasia löytyä...

Miesystävä joutui tänään menemään lääkäriin. Verenpaine on taas niin kova, ettei lääkkeet tehoa. Stressi siihen verenpaineeseen on syynä, mutta Mies ei osaa hellittää työtahdistaan. On tietenkin muitakin syitä. Tämä meidän suhteemmekin vaikuttaa siihen, vaikka Miesystävä kohteliaasti väittääkin toista. Toivottavasti nyt tuo työrupeama olisi hetken aikaa rauhallisempi. Viimeiset kesävieraatkin ovat lähteneet ja siinä mielessä tuo koti tilannekin on rauhallisempaa. Ei kuitenkaan helpompaa, mutta juuri nyt ei ole riitojakaan ollut.

Olen tuolla aikaisemmin jossain vaiheessa maininnut asiasta, että Mies on jo alussa minulle tehnyt selväksi, ettei ole eroamassa vaimostaan. Asia pätee yhä. Olen sen tiennyt ja siihen sopeutunut, vaikka välillä mielessä käykin monta ajatusta eron suuntaan. Meillä molemmilla on ollut keskusteluja siitä asiasta ja olemme asiasta puhuneet ja keskustelleet. Miesystävä jopa itse on ottanut asiakseen jutella siitä. Olemme kuitenkin yhä siinä vanhassa tilanteessa ettei ero ole tarpeen eikä siihen Mies ryhdy.

Tosiasiahan on niin, ettei Miehellä ole mitään syytä erota. Huonot ja kuihtuneet suhteet vaimoon eivät ole eron syitä ainakaan vielä tässä elämän vaiheessa. Emme myöskään ole halukkaita muuttamaan välttämättä yhteen, mikäli niin jossain vaiheessa kävisikin että vaimo eroaikeisiin ryhtyy. Muuttaisimme yhteen toki, jos tilanne niin sitä vaatisi. Enkä kiellä ettenkö sitä toisinaan myös toivoisi.

Miesystäväkin sitä on miettinyt ja mielessään pyöritellyt kaikenlaisia ajatuksia yhdessä asumisestamme. Olemme nyt onneksi siinä tilanteessa, että molemmat tiedämme missä tässä suhteessa kuitenkin mennään. Toiveet ja haaveet ovat eri asia, mitä todellisuus on.

Haaveita ja toiveita pitää olla myös tässäkin iässä. Eivät rakkaushaaveet ole kiellettyjä salaisessa suhteessakaan!

Ajattelen usein eläväni elämäni parasta aikaa ja juuri tämän suhteen vuoksi. Loppujen lopuksi suhde Miesystävään tuo minulle enemmän iloa kuin murhetta. Olen saanut tältä suhteelta paljon enemmän, kuin mitä koskaan osasin edes ajatella,  ja uskon Miesystäkänkin olevan tyytyväinen tähän yhdessä oloon. Jollei olisi, niin aikaa ja tilaisuuksia lopetta suhde kyllä olisi ollut roppakaupalla.

Jokainen ihminen haluaa vielä jotain parempaa ja paremmaksi tämän oman suhteeni tekee se, että saisimme lisää yhteistä aikaa. Sitä kun saisimme lisää.