Paitsi ilmojen suhteen. Meillä on satanut vettä, räntää ja lunta. Juuri sellainen ilma, että tekee mieli pysytellä sisällä neljän seinän takana koko talvi. Jouduin kylläkin käväsemään kaupassa ja kannoinkin sitten koko viikonlopun ostokset kerralla kotiin. Nyt saan sitten rauhassa löhötä kotona oli ilmat mitä ovatkin viikonlopun aikana.

Huomenna on mentävä pojanpojan muskarin joulujuhliin ja sinne menen mieluusti. On kiva nähdä poika laulamassa ja esiintymässä. Mukavaa sekin, että poika sai paikan muskarissa. Helpottaa lapsen isää, kun ei tarvitse joka päivä pitää poikaa töissä mukanaan. Kaksi kertaa viikossa on myös kirkon kerho. Saa sitten nähdä minkälaisia juhlia siellä pidetään. Poikani ja hänen exänsä pitävät vuoroviikoin lasta ja ainakin vielä se on sujunut hyvin. Asuvat melko lähekkäinkin mikä on hoidon kannalta hyvä juttu.

Siskoni soitteli, kun oli kotona kuumeessa ja flunssassa. "Missäs olit, kun et vastannut?" kyseli minulta, kun en päässyt puhelimeen heti vastaamaan. "Sängyssä", sanoin minä ja siihen siskoni "Jaa, se oli siellä".

Niinpä. Miesystävä käväisi ja oli mukavaa. Harmittelin taas vain, kun piti lähteä niin nopsasti takaisin töihin. Tällaista se on. Nopeita kyläilyjä ja hyväilyjä, mutta nautimme molemmat niistä kunnolla. Miesystävä naureskeli minun nukketaloni väsäämistä. Oli huvittunut.

Juteltiin jonkin verran hänen asioistaan, mutta en alkanut painostaa millään lailla. Sanoin vain, että täällä on lämmin paikka, mikäli haluaa tulla ja on aina tervetullut. Mies kyllä katseli asuntoa ja uteli taas näitä neliöitä. Ei koskaan muista niitä. En tiedä miksi se nyt häntä kiinnosti. Totesi myös, että täältä on hyvät yhteydet keskustaan ja kaikki palvelut ovat suht lähellä. Näinhän se on.

Sanoi miettineensä elämäänsä ja olevansa sen suhteen ihan pihalla. Ei tiedä mitä haluaa ja mitä ei halua. Haluaa omaa rauhaa, mutta ei voi asua yksinään. "Onhan minulla se mökki kuitenkin, minne voin sitten paeta omaan rauhaani" hän totesi. Juteltiin miehen eläkkeelle jäämisestä muutama sana, mutta ei mitään varteenotettavaa.

Jollainlailla Miestä kiehtoo ajatus uudesta elämästä ja samalla se pelottaa häntä. Vanhassa vara parempi. Mies totesi vain siinä jutellessamme, että jossain vaiheessa vaimo sen eron hakee. Minua kiinnostaa vain koska ja mitä nopeammin niin sen parempi. Olen valmis yhteiseloon tämän miehen kanssa vaikka heti. Tyhjennän hyvinkin sukkelasti pari kaappia hänen vaatteilleen...

Aikaisemmin en ollut niinkään varma tästä kumppanuudesta ja yhteiselosta. Nyt se on tullut selkeämmäksi ja varmemmaksi mielessäni. Tämän miehen toivon kuuluvan elämääni oli se sitten salasuhde tai ei. Olen koettanut olla kärsivällinen tässä suhteessa ja toivon saavani vielä lisää kärsivällisyyttä, sillä sitä minä tarvitsen. Mies kun ei saa mitään itse aikaiseksi. Ottaisi nyt sen tuumaustauon itselleen. Puhuin siitä. Sanoin että kokeilee ja katsoo mitä haluaa. Tapailisi vaimoaan ja minua silloin kun on aikaa ja halua. Mutta mies siihen, ettei voi elää yksinään. Hän ei taida oikein mieltää ettei sen tuumaustauon tarvitse pitkä olla. Kunhan nyt saisi ajatuksensa selvemmäksi ilman meitä naisia siinä tuomassa omia tunteitamme ja halujamme esiin.

No, Mies tekee mitä tekee ja tekee kuitenkin niin kuin itse haluaa.

Hänen lähtiessään sanoin kuitekin, että meidän pitäisi kyllä jutella tästä asiasta ajan kanssa ja Mies oli samaa mieltä. Lupasi järjestää siihen aikaa. Ja minua vähän pelottaa mitä siitäkin tulee ja kuinka pitkälle pystymme asiasta keskustelemaan. Mitkä ovat minun asioitani ja mitkä hän haluaa pitää ominaan ja vaimonsa välisinä seikkoina. Kuinka pitkälle uskallan mennä ettei Miehelle mene herne nenään. En halua loukata hänen yksityisyyttään liikaa.

Siskoni siis soitti, kun peuhasin Miehen kanssa vuoteessa. Sisko on kuumeessa ja ääni oli kuin murrosikäisellä pojalla, niin maassa. Puheltiin niitä näitä. Pääasiassa miehistä. Hän omasta miesystävästää ja minä omastani. On onni, että meillä on hyvät välit siskon kanssa ja saadaan jutella lähes kaikesta mitä mieleen tulee. Se helpottaa minuakin paljon tällaisen salasuhteen asioiden tullessa liian kimuranteiksi ja ahdistaviksi. Kiva on tietää, että voi aina systerille soittaa ja haukkua miehet ja oman itsensäkin siinä sivussa ja saa tukea vaikeissasin asioissa ja saa myös järkeviä neuvoja. Nauretaan paljon ja kaikelle mahdolliselle, kun tullaan sille päälle.

Meillä on ikäeroa 7v, niin että minä olen se vanhempi. Siskoni muutti alkusyksystä yksinään asumaan. Lapset jäivät isälle ja nuorimmainen käy systerin luona joka toinen viikonloppu. Muut ovat jo aikuisia ja siskostani tulee toisen kerran mumma keväällä. Mies, jonka kanssa hän seurustelee on myöskin eronnut ja tällä on samanikäinen poika. Pojat ovat aina samaan aikaan vanhemmillaan ja on on ollut kiva huomata poikien viihtyvän keskenään. Sisko nyt elättelee yhteen muuttoa miehen kanssa.

Ollaan siis molemmat hinkumassa miehen perään. Yhdistävä tekijä meillä molemmilla. Siskolla vain on paremmat mahdollisuudet onnistua siinä.