Itseasiassa koko päivä on ollut sellainen surullisen haikea. Olen miettinyt paljon ja ihan liiankin paljon tätä suhdettani Miesystävään. Tai mikä suhde tämä nyt vielä on. Mitään ei ole vielä aloitettukkaan vaan ainoastaan juteltu puhelimessa. On keskusteltu tämän jutun aloittamisesta uudelleen ja olen miettinyt onko tämä tyhmää taas aloittaa alusta. Tiedän että tyhmää on, mutta typerästä päästä kärsii koko ruumis ja sielu.

En uskonut koskaan minulle käyvän näin. Ajattelin aina vähän säälivästi keski-ikäisiä naisia, jotka hullantuivat toisen naisen mieheen. Minusta se oli typerää ja säälittävää. Olin tietenkin nuorempi ja mukamas viisaampi silloin. Kaikki oli minulla vielä edessäpäin. Nyt olen yksi niistä reppanoista toisista naisista, jotka jäävät aina toisiksi naisiksi miehen elämässä. Taitaa olla harvassa se mies, joka keski-iän kynnyksellä vaimonsa jättää toisen keski-ikäisen naisen vuoksi. En taida edes tuntea ketään sellaista.

Mielessäni ymmärrän miestä. Ei ole helppoa luopua tutusta ja turvallisesta elämästä ja hypätä aivan uuteen ja vieraaseen maailmaan. Pitää jakaa omaisuus ja maksaa velat pois. Voi jäädä nuolemaan näppejään tyhjän päälle ja huomaa, että on menettänyt entiset ystävät, perheensä, talonsa ja sukukin katsoo kieroon. Miksi pirussa olenkin näin ymmärtäväinen? Ehkäpä pelkästä rakkaudesta mieheen tai sitten vain typeryyttäni.

Tiedän, että miestä kiehtoo hyppy uuteen elämään ja samalla se pelottaa. Mies itse siirtää asiaa eläkkeelle pääsyynsä asti. Silloin on velat maksettu ja mahdollisuus johonkin muuhun. Ovat päättäneet vaimonsa kanssa jo aikoja sitten etteivät he eläkkeellä asu yhdessä. Mistä senkin tietää. Mies jää eläkkeelle kymmenen vuoden päästä ja siihen mennessä elämää on jo eletty yhdessä niin pitkään, ettei ero enää ehkä ole ajankohtainenkaan. Minun vain pitäisi jaksaa elää salasuhteessa niin pitkään. Ei taida onnistua vaikka kuinka rakastan tätä jääräpäätä.

Tulee taas yksinäinen viikonloppu vaikka olen menossa kyläilemäänkin perhetutuille. Silti yksinäisyys vaivaa ja ikävöin koko ajan Miesystävää. Olen vähän niinkuin puolikas itsestäni kun hän ei ole kanssani. täytyy vain tuhlata turhaa energiaa lenkkeilyyn ja askarteluun. Villasukkia kudon päivästä toiseen. Niitä riittää.