En oikein mitään saa taas tehdyksi. Pesukoneen sain sentään päälle ja tänään on pakko pitää pyykkipäivä. Sen verran on pyykkiä tyttären vierailun ja viime viikon jäljiltä kertynyt. Harvoin joudun konetta enää yksikseni pyörittämään. Kerään koneelliset aika täyteen ja pesen sitten yhden päivän aikana kaikki ja seuraavana päivänä lajittelen ja kuljetan kaappiin. Onneksi on kunnollinen tila pyykin pesulle ja kuivaukselle sekä lajittelulle. Aikoinaan oli kodinhoitohuoneessa myös mankeli. Mies pisti sen jätelavalle muuttotouhussa ja vanhahan se jo olikin.

Kodinhoitohuoneeseen olen suunnitellut pientä remonttia. Lähinnä vain maalausta ja paikkojen siistimistä. Rahasta vain on ainainen pula ja kun täytyy pienissä erissä remontit tehdä niin ei siinä kovin paljoa kerralla saa aikaiseksi. Seiniin on jo kyllä valkoista maalia. Se jäi keskimmäisessä kerroksessa käyttämättä kun tulin siihen tulokseen etten välitä keittiön seiniä maalata. Syynä oli se maalin haju. Aika epämiellyttävä ja en pitänyt maalin geelimäisestä muodosta. Minusta sitä oli vaikea maalata. Alakertaan sen maalin voi upottaa hyvin, koska siellä en kovinkaan usein käy. Pikaisesti suihkussa ja joskus leikkaamassa lasia työhuoneen puolella.

Työhuoneessakaan en oikein osaa olla koska se on ollut pitkään vain miehen käytössä jonkinlaisena remonttihuoneena. En ole vielä mieltänyt sitä ihan omakseni. Kenties siitä sellainen muodostuu kun saan seinät maalattua oman maun mukaan.

Myös tämä yllättäin tullut masennus on vaikeuttanut sopeutumista ja kiinnittymistä uudelleen tähän taloon. Nyt sain masennuslääkkeet ja ne ovat ilmeisesti alkaneet vaikuttaa ja mieli on virkistynyt. Jaksan taas miettiä ja ajatella kaikkea muuta kuin itseäni ja ongelmiani. Toivottavasti saan jotain järkevää aikaiseksikin. Pihalla olen käännellyt uutta kukkapenkkiä. Vanhat ovat niin rikkaruohoisia että kasvit on pakko nostella yksitellen pois paikoiltaan ja koko alusta käydä lävitse rikkaruohoista. Samalla saan onneksi jaettua liian tiiviit narsissi ja muutkin pehkot. Siirrän osan niistä tähän uuteen, kunnostettuun penkiin ja vaihdan sen mukaan sitten kasvien paikkoja vanhassakin penkissä. Mukavaa puuhaa. Lonkkani vain ei oikein pidä siitä hommasta ja on aina seuraavan päivän aika kipeä. ompahan sitten aina syy olla se päivä pois raskaasta talikkohommasta.

Nyt pitäisi alkaa miettiä ruokahommia. Onneksi kaapit ovat tyttären jäljiltä vielä täynnä yhdelle ihmiselle.Ei tarvitse lähteä kauppaan törsäämään rahaa. Kun vain tietäisin mitä söisin. Allergia oireet vievät minulta ruokahalun! Se on varmaan ainutlaatuista tai sitten olen sairas. Ei oikein kiinnosta suunnitella mitään. Varsinkaan terveellistä. Jääkaapissa nyt onnekseni on aikalailla terveellisiä elintarvikkeita, mutta namikaapissa on kolme mini suklaalevyä kiusana. ostin Lidlistä ällöttävän maket pikkuiset levyt, mutta suklaan himo niillä totisesti lähtee. Tykkään kyllä enemmän tummasta suklaasta mutta yritän sitä välttää. Voin syödä kokonaisen Fasun taloussuklaan hujauksessa. Ei tee heikkoakaan! Täytyy nyt vain pitää tuo itsehillintä kasassa namin suhteen. Lihoin tässä välillä  sen verran että nyt on todella vaikea saada enää aikaisempaa painoa kiinni. Joka suupalan kyllä saa laskea ja jos meinaa pisteiden merkeissä pysyä niin tarkkaan saa katsoa mitä sitten kannattaa suuhunsa pistää. Nyt kun ruoka ei maita minun pitäisi vain käyttää tätäkin hyväkseni. Viikkoon ei paino ole onneksi noussut. Sain alas 400gr. Se on hyvin minulta.