Huomista laskiaistiistaita varten. Kaapissa on vuosi sitten ostettu kasvishernekeitto ja sen meinaan huomenna laittaa laskiaisruuaksi.  Vuosi sitten olin täällä tyhjässä talossa käymässä ja suunnittelin takaisin muuttoa. Täällä olen ja hernekeitto on vielä syömättä. Pannukakkukin on pikkuinen ja upotin siihen kourallisen rusinoita joukkoon ja loput kardemumman siemenistä joita pussin pohjalla oli. Tuli ihan kelvollinen pannari ja ison palan siitä jo söinkin lämpimänä.

Laskiaisen aikaan tuli tehtyä vanhinta tytärtä 33 vuotta sitten. Tytär on nyt kolmen lapsen äiti ja hänen isänsä kuoli reilu viikko sitten. Kuinka kummallisia sattumia elämä tuo tullessaan. Minulla on 29 hääpäivä perjantaina. Vielä olen naimisissa oleva nainen tänä hääpäivänä, mutta sitä 30 vuotta ei sitten vietetä naimisissa ollessa. Tänään mies kävi pistämässä eropaperit sitten vihdoinkin eteenpäin. Voi sanoa oikeastaan että vihdoinkin saatiin sekin homma aikaiseksi. Asiaa tuli roikutettua yli kaksi vuotta kun kumpikaan ei saanut asiaa hoidetuksi ja jahkailtiin sen kanssa.

Aika koville avioeropäätöksen teko sitten ottikin. Kyllä siinä itkettiin puolin ja toisin. Syyteltiinkin ihan tarpeeksi toisiamme. Lopulta päätös ja nimien allekirjoitukset olivat sitten helpottavia asioita. Nyt on kyllä takki aivan tyhjä. Samalla outo ja helpottava olo, mutta ajatus ei oikein kunnolla vielä kulje. Minulla tuo normaali päivittäinen eläminenkin on nyt aika sumuista. Tuntuu kuitenkin että tästä selviän jonkin ajan päästä ihan hyvin eteenpäin. On vain pistettävä tätä elämää kaikinpuolin järjestykseen ja koetettava saada kaikki solmut auki.

En olisi uskonut koskaan tällaiseen avioeroratkaisuun päätyväni. Vaikka itse sitä lähdin tieten tahtoen kai hakemaankin. Tuntuu oudolta ajatella olevansa kohta eronnut ja samalla vapaa nainen. Asia on vähän pelottavakin, koska en ole aikaisemmin yksin elänyt ja ollut sillälailla vastuussa itsestäni, elämästäni ja teoistani. Jossain tämän masennuksen takana on yllättävän odottava olo. Päätin kyllä hoitaa tämän masennuksen nyt kuntoon ja kaivella kaikki sen syyt esille ja vaikka sitten sairastaa tätä masennusta kunnes asiat selviävät. En halua lakaista asiaa jonnekin eropäätöksen taakse. Jossain vaiheessa se vaikea tilanne kuitenkin tulee esille enkä usko kovin montaa tämmöistä masennuskautta kestäväni. Kyllä tämä niin rankkaa on.

Positiivista on, että jaksoin käydä kirjastossa ja Miesystävä soitteli ja jutteli pitkään kanssani puhelimessa. Toivottavasti ennätetään tavata tällä viikolla ja turista nenätysten hieman pidempäänkin. Kaipaan kovasti juttelutuokioita hänen kanssaan. Nyt täytyy vain tyytyä ajattelemaan häntä.  En usko tämän eron vaikuttavan mitenkään meidän väliseen suhteeseen. Asiat menevät niinkuin ovat mennäkseen. Entisellä painollaan.

Taidan kaivaa kirjan esille ja kömpiä peittojen alle lukemaan. Olen aika väsynyt ja uni tulee varmaankin hyvissä ajoin tänä iltana. Viime yö meni pyöriskellessä sängyssä ja aamulla olin aivan hikinen ja nihkeä. Oli pakko vaihtaa petivaatteetkin ja nyt on mukava mennä suihkun jälkeen puhtaaseen sänkyyn lueskelemaan. Pitäisikö vielä syödä pala pannukakkua???