Maa on mustaa ja ulkona pimeää, aamuin illoin. Kaipaan valkoista lunta maahan ja puiden oksille valaisemaan maisemaa. Onneksi on näitä jouluvaloja antamaan vähän valoa tänne pimeään. Täällä "maaseudulla" kun näitä valoja ei liiaksi ole...

Mitään erikoista ei ole tapahtunut. Päivät vain menevät omaa kulkuaan töissä ja kotona. Joskus kyläilemässä. Olen lueskellut taas iltaisin aika lailla. En mitään erikoista vain viihdyttäviä kirjoja jotta ei tarvitsisi liikaa aivoja rasittaa. tänään sain loppuun Leena lehtolaisen "Rivo satakieli" kirjan. Huomenna onkin sitten käytävä kirjastossa palauttamassa kahden viikon kirjat.

Jonkin verran olen saanut tehtyä käsitöitä, mutta sormien nivelet ovat vähän pistäneet hanttiin kutomista. Pitäisi aloittaa ristiäistaulun kirjominen. Tytär sai pikkuisen poikavauvan ja nyt kun tiedän jo sukupuolenkin niin voin aloittaa kuvien kirjomista. lapsen äiti sitten aivan viiimetinkaan ilmoittaa vauvan nimen että saan sen kirjottua.

Miesystävään tapailen todella harvakseltaan. Tapaamiset ovat sitten hyvin helliä ja kaihoisia. Alan kai tottua tähän toisen naisen elämään. pelottaa nimittäin aloittaa suhde uuden miehen kanssa. On eräs mukava mies jota olen muutamia kertoja tavannut ja joka päivä puhutaan puhelimessa. Vapaa kunnon mies, mutta......joku vain ei iske.....Että tämmöistä tänään keski-ikäisen naisen elämästä. Niin ja paino on noussut, pahus vie. Syynä suklaa ja sipsit. Missä on itsehillintäni???