Mehua tuli keitettyä ja hyvää on. Kuumaa puuhaa näin lämpimällä ilmalla ja huomenna taas samanlainen satsi keitettävänä. Huomisesta mehusta tulee sekamehua. Punaherukkaa ja viherherukkaa sekaisin. Jollei sada niin poimin viimeisetkin mustaherukat ja pistän ne pakkaseen soseena. Vispipuuroakin ajattelin huomenissa tehdä.

Iltapäivän olen sitten vain oikeastaan istuksinut ja kutonut. Sain pojanpojan villasukat valmiiksi ja aloitin hänelle lapasia. Sukat vien tuliaisina muutaman mehupullon kanssa kun käväisen kylässä tässä lomani aikana. Mukavaa nähdä pikkukaveri vaikka näimmekin viimeksi kolmisen viikkoa sitten. Alkaa jo olla ikävä.

Miesystävää on aina ikävä! Eilen hän yllättäin soitti illalla kun olin jo sänkyynn menossa lueskelemaan. Jäi kirjan luku alkutekijöihin. Juteltiin pitkän aikaa ja molemmilla on ikävä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin menemme viikonloppuna mökille. Jos sataa vettä kovasti, vietämme viikonlopun minun luonani. Minulle on aivan sama missä olemme kunhan saamme olla yhdessä muutaman päivän!

Joudun sitten peruuttamaan sen viikonloppu treffini. En ole kovinkaan pahoillani. Itseasiassa olen aika tyytyväinenkin ettei tarvitse tavata ketään uutta miestä. Olen niin sidottu tähän nykyiseen suhteeseeni ettei hyvällä tahdollakaan voi sanoa minkään suhteen onnistuvan kun on näin riippuvainen vielä vanhasta miesystävästä.

Toivon vain jatkuvasti tämän suhteen vakiintumista reiluksi seurusteluksi. Että saisimme kulkea ihmisten ilmoilla vaikka käsitysten eikä tarvitsisi aina pelätä jonkun tutun näkevän ja ilmoittavan Miesystävän vaimolle....

No, itsepä olen vakkani valinnut! Nyt vihdoin sen kirjan kimppuun. Tami Hoag "Polkupyörälähetti" on kirjan nimi.