ja vähän on ollut ankeakin olo. Kohta pitäisi vaalijuttuja alkaa telkasta katselemaan. Kävin äänestämässä tänä vuonna ennakkoon tämän muuton takia. Tarjaa äänestin. Ei tullut muita mieleenkään. Joskus vuosia sitten tapasin Tarjan, silloisen ulkoministerin, yhden työväentalon vessassa. Vaihdettiin muutama sana niinkun nyt naisten vessassa joskus on tapana jotain puhella. Ihan tavallisen tuntuinen nainen ja tykästyin heti, niinpä ääneni jälleen kerran meni hänelle. Niin että se ensikosketus on tärkeä!

Lehdistä olen katsellut myytäviä asuntoja. Kyllä on kalliita. Aika hankalaa on tällaisen yksin asuvan  ja pienipalkkaisen naisen saada omaa asuntoa. Ja vuokra-asunnot on lähes yhtä kovahintaisia kun oman asunnon osto. Tällä hetkellä vuokra on 750e ja vielä vesimaksu päälle. Ei sitä paljon elämiseen jää. Sellaiset 500e kuussa ja siitä on maksettava sitten kaikki laskut ja vielä syötäväkin on sillä rahalla. En pärjäisi ellei olisi ollut jokunen tonni säästöjä. Niillä pääsin vuokranmaksun alkuun. Saa nähdä kuinka jatkossa selviän....

Huomenna on työpäivä, pitkästä aikaa. Vähän hermostuttaa mennä töihin, mutta samalla olen aika innostunut. Kyllähän tätä sairaslomaa tulikin vietettyä. Vasta nyt pääsen oikein kunnolla normaaliin elämänrytmiin mikä tuntuu rauhoittavalta. Päivät alkoivatkin tuntua aika tylsiltä, ei tapahtunut oikein mitään. Kun on tottunut koko elämänsä tekemään töitä olisi ollut aika hankalaa olla vielä pidempään pois työelämästä kun ei ole vielä oikea aika. Kaipasin säännöllistä rytmiä ja työkavereitani.

Uudet lääkkeet nostavat ihan liian nopeasti painoa. Tai tekevät nälkäiseksi ja syön ihan liian paljon. Namiakin tulee liikaa popsittua. Onneksi pääsee töihin ja siellä saa vähän liikuntaa. Jospa nyt taas pitkästä aikaa saisin kiinni siitä lenkkeilystäkin. Jossain vaiheessa huomasin laiminlyöneeni päivittäisiä kävelylenkkejä ja ne vain unohtuivat tekemättä. Sen huomaa meikäläisestä heti! Nyt pitäisi saada taas tsemppi päälle. Onneksi muistin ilmoittautua työväenopiston jumppaan. Menen ihan mielelläni sinne.

Lueskelin Alastalon plokia ja ihailin vesi kielellä hänen pullakuviaan. Kuinka ihmeessä sellaisten liiallista syömistä voi välttää? Täytyy miehellä olla itsehillintää. Olisin jo kuvaa ottaessani syönyt useamman kuin yhden pullan. Kumma että A. on päässyt laihtumaankin vuoden mittaan ihan reilusti. Täytyy taas onnitella saavutuksesta.

Tuttu vieraskin oli tainnut  A. juttuja lukemassa. Minä en ole kertonut lapsilleni kirjoittamisestani tänne. Toivottavasti eivät koskaan  juttujani löydä. Miesystävä tietää minun tänne kirjoittavan mutta hänkään ei tiedä millä nimellä. Joskus tulee miettineeksi että miksihän tänne yhä vielä kirjoitan. Aloitin noin vuosi sitten ja ajattelin kai mielessäni vain hetkellistä kirjoittelua oman itseni takia. Nyt tulee kirjoiteltua useamman kerran viikossa ja oikein kaipaa tätä  "vuodatus hetkeä". Minun oloani tämä kirjoittelu on kyllä helpottanut. Harmittaa vain ettei enää tule kirjoitettua oikeaa päiväkirjaa kunnon kynällä. Kaikkea tännekkään ei voi kirjoittaa!

Nyt on aika taas lopetettaa tämä jutustelu ja on mentävä vaalijuttuja seuraamaan. Uskon ettei toista kierrosta tarvitse käydä!