Korjasin kaikki joulutavarat jo pois, jotta saan varsinaiset koriste-esineet esille nyt ensimmäistä kertaa uuteen kotiin. Siivosin ikkunalaudat ja järjestelin kaktukseni oikeille paikoille. Nyt on pieniä piikkejä vähän siellä ja täällä mutta kaktusikkunani on kunnossa. Vielä täytyy porailla muutama kattoammelin koukku kattoon että saan pari isompaa lehtikaktusta roikkumaan ikkunan lähelle.

Ikkuna on suoraan edessäni ja näen kukkaset kokoajan,joten on mukava kun ikkunalauta on siisti ja tarpeeksi suuri. Näissä vanhoissa taloissa onneksi on isot ja leveät ikkunalaudat. Suunnitelmissani on vielä jossain vaiheessa hankkia paksusta lasista hylly puoleen väliin ikkunaa. Vanhassa asunnossa sellainen olisikin, mutta se taitaa olla liian lyhyt....

Talvipuutarhassa olen taas käynyt kukkia ihailemassa. Lähinnä ne upeat kaktukset minua sinne vetävät.Välillä harmittaa ja hatuttaa niin tavattomasti tämä nykyinen tilanne ja lähinnä juuri sen ihanan viherhuoneen ja puutarhan takia. Vieläkin tulee itkeskeltyä aina aika ajoittain sitä asiaa. Kaipa siihen tottuu, mutta aikaahan se tietenkin vie. En ole vielä kuukauttakaan asunut tässä kodissani ja sopeutuminen on olut aika hidasta. Nyt sentää tuntuu jo kodilta!

Tänä iltana puran vielä pari pientä laatikkoa ja sitten taidan vähän aikaa kutoa villapaitaa ja loppuilta taitakin mennä sitten lukiessa joulupukin tuomaa kirjaa, Reijo Mäen "Nuoruustangoa". Toivottavasti en sorru suklaanamuihin siä lukiessani. Minulla sellainen on vähän pahana tapana....