Ei enää jaksa pahemmin valvoa yli yhdeksään. Vaikka saisi valvoa! Tässä vaiheessa vielä jaksan muutaman rivin kirjoitella, mutta kellon alkaessa lähetä yhdeksää saan vaivoin oltua enää ylhäällä. Tosin sitten kun pääsen kömpimään peittojen alle, alkavat aivoni työskennellä ihan omia juttujaan. Siinä sitten pyörin ja mietiskelen päivän menoa ja jo on uni tiessään. Tunnin verran menee pyöriessä siinä ja sitten kyllästyn ja otan sen pahuksen nukahtamislääkkeen!

Tämä on kyllä aikamoinen riesa. Mieli tekisi luopua lääkkeen otosta, mutta sitten pelottaa se parin viikon tuleva väsymys päivisin. sen verran uskon siihen menevän että elimistö tottuu olemaan ilman rentouttavaa lääkeannostaan. Vaikka, mitä haittaa nukahtamislääkkeestä on? En tosiasiassa tiedä. Olen vain tottunut käyttämään hyvin vähän lääkkeitä tämän lääkeaine allergiani takia ja nyt kun joudun jatkuvasti napsimaan tämänkin pillerin , tuntuu jotenkin "huonolta ihmiseltä", kun niitä syön. kaipa se vain on puritaaninen vuosisatojen kasvatus, joka puskee esille. kaikenlainen elämän helpotus on väärin tai jopa syntiä.

Synnistä tuli mieleen Miesystävä....Ikävä on taas kova, kun kuulin hänen äänensä puhelimessa. Taas on paljon töitä ja minä olen varattu koko viikonlopun ja osan ensiviikostakin olen jo etukäteen suunnitellut. Ennätämme ehkä alkuviikosta tapamaan ja siihen mennessä minä kerkiän kuolla ikävään! Näin kirjoittaa ja jopa myöntää kohta 51v täyttävä järkevä ja viisas???keski-ikäinen nainen. Hävettävän lapsellistako?

Sainpahan kuitenkin purettua tämänhetkiset tunteeni. Ja kuinka monet sanovat nuorilla olevan vaikeaa ihastumisien ja elämän kanssa? Tosi vaikeaa se on meillä aikuisilla naisilla, joilla hormonit heittävät häränpyllyä oikein kunnolla ainakin kerra kuussa ja joskus jopa viikoittain. Vielä kun rakkaus?astuu siihen kimppaan niin jo itsekin alkaa ihmetellä missä sitä mennään.

Päivän jännittävin kohokohta on ollut tänään pesutuvan uuden avaimen haku isännöitsijän toimistosta.Pesutupa tuli maksulliseksi, kun vieraat ihmiset alkoivat joidenkin asukkaiden luvalla käyttämään sitä ja talon omat asukkaat ilmeisestikin eivät enää saaneet kunnon vuoroja töiden jälkeen. Kurjaa, että ihmiset eivät ajattele asiota sen pidemmälle. Onhan se tietenkin mukavaa kun voi kunnon koneella pestä kavereidenkin pyykit, mutta nyt kärsii sitten kaikki muutkin siitä jutusta. Rahallisesti se on vain 5e kuussa ja saa pestä pyykkiä vaikka joka päivä, mutta periaatteessa se on jo saavutetun edun menetystä.

Mukavin asia tänään oli pojan ja hänen poikansa tapaaminen! Olin ihan poikki kun he lähtivät kotiin. Lapsen isi on varmaan vielä väsyneempi. Ihmeen hyvin on poikani oppinut lasta hoitamaan ja kantamaan vastuunsa isänä. Avioeron jälkeen muksu on aika usein isällään ja yleensä kuitenkin joka toinen on isä ja vastaavasti joka toinen äidin viikko. Mukavaa, että poikanikin muutti tänne pääkaupunkiin ja pääsen näkemään pojanpojan kasvun ja seuraamaan sitä ihan vierestä. Tyttären lapset onkin jääneet vähän vieraammiksi.  Vasta nyt olen itsekin oppinut "mummoilemaan". Oman aikansa sekin vei.

Nuorempi tytär sai tänään äitiyspakkauksen. Siinä on ollut katsottavaa ja hipelöitävää. Kuullosti ihan mukavalta paketilta ja tytär nyt meinaa niitä kavereiden kanssa jonkin aikaa ihailla ja käpälöidä ja vasta sitten pestä kun niitä ei enää niin paljon kosketella. Tarkkaa hommaa. Ensi viikolla pistän postiin ne viimeviikolla ostamani vauvan vaatteet ja pääsee tytär niitäkin ihailemaan ja pesemään.

Ostin keltaisen Wool langan ja aikomuksena on kutoa siitä vauvelille sukat ja lapaset. Myssyyn tarvitsen sitten toisen kerän. Lähi liikkeessä on suloisia, pieniä vauvan sukkia eri värisinä ja hinta on käsinkudotuilta sukilta 4.50e. Katselin niitä aina ohi kulkiessani, mutta päädyin sitten ostamaan langat, koska haluan tälle vauvalle  mummun tekeleet päälle. Pöksylanka pitäisi vielä ostaa ja alottaa niiden teko kohtapuoliin. Nuttu on vielä osina, mutta enköhön saa senkin kokoon kun vain innostun ja ryhdyn siihen.