Miesystävästä on viimeksi kuulunut maanantaina. Ja minulla on ikävä. En voi vieläkään ymmärtää kuinka olen päästänyt itseni tämmöiseen jamaan. Tämä on ihan hullua touhua ja minut pitäisi varmaan sulkea vähäksi aikaa jonnekin hourulaan.

Kuinka voi kaivata miestä, joka pitää nykyisin yhteyttä harvoin? Aikaisemmin kyllä soitteli lähes päivittäin. Nyt ei olla tavattu edes reiluun viikkoon. Alan olla jo tosi raivona. Tekisi mieli lähettää hänelle parit tosi valikoidut sanat, mutta olen pelkuri enkä lähetä. Jos hän vaikka ottaa sanani todesta....

Tämä on sellaista vatvomista ja miettimistä. Miesystävä sanoi kyllä alussa jo että tätä tämä on. Ei hän salaillut että tapaamiset voivat olla vaikeita. En vain itse ymmärtänyt ihastuksen huumassa asian laitaa. Hänhän ilmoitti suoraan että työ on hänelle tällähetkellä tärkeintä, sitten lapset ja vaimo ja harrastus.Joten hännänhuippuna olen minä. Maailma on täynnä hyviä ja upeita ja mukavia , jopa vapaita miehiä ja minä idiootti menen rakastumaan naimisissa olevaan työnarkomaaniin!!!! Tämä on aika raskasta ja stressaavaa....

Mukaviakin asioita on. Sain vihdoinkin vauvan nutun hihan valmiiksi. Enää toinen hiha ja siihen aloitan silmukoiden luomisen vielä tänään. Ehkäpä jaksan resoriosan vielä kutoakin. Olen töistä taas aika väsynyt niin että voipa olla että Nukkumatti saapuu jo uutisten jälkeen.

Sain tänään myös siivotuksi vessan. Sen siivous on roikkunut mielessä jo pari päivää. Tänään sitten pesin ja puunasin altaat ja hanat, hinkkasin vessanpytynkin niin että se kiiltää! Likapyykkikori vain pilaa näkymän, muttasiitä pääsen eroon tiistaina kun menen pesutupaan ja pesen kaikki kesäpaidat sun muut. Välillä saamattomuus aina iskee näissä kotihommissa ja sitten on hoputettava itseään jotta saisi jotain hyödyllistä aikaan. Mielummin sitä istuisi kutomassa tai askartelemassa jotain. Musiikkia en ole nyt pahemmin kuunnellut. Töissä on niin meluisaa, että pakko lepuutella korvia kotona. Välillä kyllä lauleskelen yksinollessani. Toivottavasti ei kuulu naapuriin!

Vielä huomisen päivän kun jaksaa töissä niin saa levätä viikonloppuna. Ajattelin laittaa rauhassa ruokaa ja juoda pari lasia valkoviiniä. Mielessä on yksi näyttely, jonka haluaisin käydä katsomassa. Porthaninkadun kulmagalleriassa on Markus Majaluoman akvarelleja, vähän naivistisiakin. Siellä olisi mukava käydä ja mikäli ilmat ovan suotuisat meinaan tehdä pitkähkön kävelylenkin. Viinilasillisten jälkeen tarvitsen kunnon liikuntaa että kalorit katoaa. Kahdesta lasista menee 3 pistettä!!!

Äskettäin söin jo muhujäätelön ja pikku purnukan lakua. Ihan yksinäisyyteen ja lohdutukseen tähän Miesystävä juttuun. Pitäisi päästä tästä mässäyksestä eroon. Makean tunne vain helpottaa oloa hetkeksi.

No, tämä sitten taas tältä päivältä ja nyt vauvan nutun hihan kimppuun.