Aamusta oli pilvistä ja käänsin kylkeä. Nukuin sitten puoleen päivään ja aurinko alkoi paistaa. Pitkästä aikaa sain nukuttua raapimatta ihoani verille. Siinä mielessä hyvä yö, mutta harmittaa kun jouduin ottamaan nukahtamispillerin. Tosin ilman sitä olisin varmaan taas pyörinyt puoli yötä sängyssä ja ollut aamulla tosi kärttynen.

Tulin eilen tänne "maaseudun" rauhaan ja ajattelin olla täällä nyt loppuloman satoi tai paistoi. Nyt on ainakin paistetta luvattu. Istuin lähes koko päivän lukemassa painonvartijoiden oppaita, jotka tulivat eilen. Todella nopeaa toimintaa. Selailin ja laskeskelin pisteitä ja vähän jo kevensin tänään ruokavaliota. Täytyy vielä muutama päivä opiskella ruokaohjeita ja mitä kaupasta voi hyvällä omalla tunnolla ostaa.

Saan käyttää päivässä tällähetkellä 22 pistettä. Tosin mietin sitä, että en ole nyt töissä ja kuluta liikkumiseen niille varattua pistemäärää että pitääkö nyt sitten vähentää 2 pistettä sen vuoksi...Mikäli liikun niinkuin normaalisti liikun työpäivinä niin voin lisätä 5-6pistettä liikunnasta. Meinasin kyllä aloittaa aika varovasti tämän alun etten repsahda heti alkuunsa. Lähinnä ajattelin Juhannusta. Tulee kuitenkin otettua vähän normaalia useampi viinilasillinen . Viinilasista menee puoli pistettä. Huomaan ekaa kertaa miettiväni ruokaa jo pisteinä! Ehkäpä tämä nyt onnistuu tällä kertaa ja pysyvästi.

Koetan pistää tänne ylös tulevat ja menevät painot. Nyt on vähän vaikea saada normaalia painoa kun alkoi menkat ja sillon aina turpoan nesteestä pari kiloa. Ajattelin huijata itseäni aloittamalla punnituksen nyt ja viikon kuluttua kun punnitsen itseni olisi lähtenyt reilut kaksi kiloa painosta pois. Päätin kyllä suhtautua sitten rehellisesti ja malttaa mieleni, joten virallinen punnitus on Juhannuksen jälkeen. Siihen asti opettelen tätä kevyttä ruokavaliota ja pisteiden laskua. (eikä tarvitse saada morkkista juhannus juomisesta)

Huomenna mieheni lupasi laittaa kalaa kevyesti  mukana tulleen opasvihkosen mukaan. Käydään torilla ostamassa kasviksia ja ehkä kirsikoita. Ja lenkille meinaan lähteä sortsit jalassa! Ostin ihanan turkoosin väriset sortsit ja paidan silloin laivalta maratoonimatkalta. Saa jalat vähän aurinkoa takaapäinkin. Aurinko on tehnyt mielestäni hyvää tälle ihottumallekin. Rasvaa saa kyllä käyttää paljon. Olen nyt kuivimpia ihottumakohtia rasvannut perusvoiteen lisäksi vaseliinilla muutaman kerran päivässä. Apolar kortisoni- voide piti jo lopettaa koska olin jo käyttänyt sitä yli kaksiviikkoa ja sen teho alkoi olla jo nollassa.

Mieheni kanssa ollaan oltu pitkästä aikaa "sovussa". Tosin emme normaalistikaan riitele, mutta puheenaiheita ja yhteisiä tekemisiä ei enää niin paljon ole ollut. Tämä osittainen ero on ollut hyvä ratkaisu toistaiseksi. Saa nähdä millaiseksi tämä tilanne sitten muuttuu kun palataan työelämään ja alkaa arki. Kun olen vieläkin sekaisin siitä ihanasta miesystävästäni. Tiedän, että se suhde joskus loppuu, mutta vielä en ole valmis siihen enkä varsinkaan itse lopettamaan suhdetta. En edes ymmärrä miksi sen aloitin...Kai se on jonkinlaista viidenkympin villitystä. Ainakin oloni on välillä niin rauhaton ja sekoileva kun jollain teinitytöllä.  Sama se kuulemma miesystävälläkin, joten tiedetään molemmat missä mennään. Teini-ikäisen tunteet ja haaveet viisikymppisten ihmisten kropassa ja mielessä. Mutta.mutta....elellään tässä kutinassa päivä kerrallaan.

Menen nyt hetkeksi vielä pihalle ihailemaan kesäistä puutarhaa ja ihania kukkivia pioneita. Kesä tuntuu olevan nyt parhaimmillaan. Ja vanhasta tottumuksesta nälättää...