ja vielä vaatii opettelua. Punainen lasi pysyi onnekseni punaisena, mutta vaatiin korkeampaa lämpöä kun läpinäkyvä. Myös vihreä lasi suli vähän heikonlaisesti ja pistin työt uudestaan polttoon . Nyt kyllä reiluun lämpötilaan, 850 astetta. Ainakin pitäisi lasin sulaa!  Myös yhteenkiinnittymisissä oli ongelmia, mutta ne menevät oman huolimattomuuden tai muistamattomuuden piikkkiin. En hoksannut laittaa paloja tarpeeksi päällekkäin ja kun lasi sitten sulaa ja kuroutuu toista lasia kohden, se tarttuu ilman kunnon kiinnitystä huonosti ja napsahtaa irti jäähtyessään hyvinkin helposti.

Laitoin vähän läpinäkyvää lasia paikoiksi ja lisä kiinnikkeeksi ja työt uudelleen uuniin. Se sammui äsken, mutta taidan kurkata vasta aamulla kuinka on käynyt. Uuni hohkaa nyt aivankuin tulivuoren laavakraateri, aivan oranssinpunaisena. Aamulla työt on vielä kuumia,jollei uunia käy nyt avaamassa tunnin päästä,mutta olen aika väsynyt ja ajattelin käydä kohtapuoliin nukkumaan. Toivottavasti lasitöistä ei tule kiillottomia. Niillä on tapana joskus sumentua toisessa poltossa aikalailla. No, nämähän on nyt taas pitkästä aikaa vain kokeiluja ja syksystä aloitan tämän harrastuksen sitten kunnolla.

Mielessä on jo lasilevylle piirretty punatulkku jota korostan erivärisillä lasipaloilla. Voisi laittaa vihreää ja ruskeaa siipisuliksi ainakin jollekin linnulle ja punatulkkuun sitä punaista lasia. Ideoita alkaa tulla!

On ikävä miesystävää....Saatiin sentään viettää yksi pitkä ilta tälläviikolla. Mitähän tästäkin suhteesta lopulta tulee? Toivottavasti ei itku pitkästä ilosta. Kummasti vain kaipaan ja ikävöin häntä melkein koko ajan. Toivottavasti minuakin kaivataan....